Kesäretki Porvooseen

Töitä on takana jo viikko, mutta onneksi kesä se vaan jatkuu ja viikonloput voi täyttää vielä monilla kivoilla kesäjutuilla. Tänää piipahdettiin parin tunnin verran Porvoossa, kun oltiin jo valmiiksi siellä suunnalla.

Aurinkoinen Vanha Porvoo oli ihana ja aikaa vierailulle olisi voinut varata reilusti enemmänkin. Koska pääsimme perille vasta hieman ennen neljää sunnuntai-iltapäivänä, oli osa liikkeistä jo sulkenut ovensa. Nopea piipahdus Brunbergin myymälässä ennen sen sulkeutumista ja muutama muu täsmäisku: pakolliset kuvat ranta-aitoista ja Vanhan Porvoon jäätelötehtaan jädet. Kotiin lähdettiin Kaupunginpuistossa sijaitsevan leikkipuiston, Muumipuiston, kautta, joka oli kovasti lasten mieleen.

Meidän häät: ruoka

Meidän häiden ruuasta vastasi Ruoto Catering, jonka päätimme valita jo ennen kuin olimme muilta edes tarjouksia ehtineet pyytämään. Nopeaa toimintaa, mutta saamamme menuehdotus vakuutti meidät heti, koska se oli just jotain sellaista mitä olimme hakeneetkin.

Pieniä muutoksia menuehdotukseen toki tehtiin, mutta nopeasti siitä muokkautui hyvältä vaikuttava kokonaisuus. Kävimme talvella Fat ramen -ravintolassa testamaamassa menun yhdessä kaason ja bestmanin kanssa ja viimeistään tuolloin vakuutuimme siitä, että olimme tehneet oikean päätöksen cateringin suhteen. Jos totta puhutaan, se oli parhaita päätöksiämme häiden suhteen ja olimme menusta todella innoissamme.

MENU

Perunarieskoja ja edamamehummusta (l, ve)

Luomu romainesalaattia, hiillostettua lohta, rapeaa kaalia ja dashimajoneesia (g, l)

Kirsikkatomaatti-jalotofusalaattia, ketunleipää, shishoa ja yuzu-dressing (g, l, ve)

Misovoissa hiillostettua parsaa (g, l, ve)

Vihersalaatteja, marinoitua inkivääriä, paahdettua seesamia ja soija-dressing (g, l, ve)

Char sui -tyyliin paahdettua possua (g, l)

Karhunlaukalla maustettua luomu härkäpaputempehiä (g, l, ve)

Höyrytettyä sushiriisiä (g, l, ve)

Pikkelöityä kurkkua, retikkaa ja naurista (g, l, ve)

Kimchiä (g, l)

Vesi, valko- ja punaviini

Ruokailun aluksi Ruoto Cateringin Otto esitteli menun alkuruokien osalta. Kun alkuruoka oli syöty, esiteltiin pääruoka, jonka kanssa pöytään jätettyjä alkuruokiakin oli mahdollista vielä santsata. Ja kyllähän niitä santsattiin! Vaikka monet häitään juhlineet sanovat, että ruoka ei oikein omissa häissä maistu, niin meille kyllä maistui kun olimme talvesta asti odottaneet, että pääsemme sitä taas syömään.

Meitä ilahdutti tietysti myös suuresti, että todella moni vieras tuli kehumaan meille juhlissa ja vielä juhlien jälkeenkin ruokaa, joka tuntui olevan puheenaiheena myös ruokailun aikana, kun hääväki mietti mitä mikäkin ruoka oli ja hämmästeli tulista kimchiä. Omiksi suosikeikseni nousivat kyllä parsat sekä lohi, mutta jos voisin, söisin ihan koska vaan uudestaan myös noita perunarieskoja ja edamamehummusta.

Ruoka riitti hyvin ja ylijääneitä ruokia tarjoiltiin vielä iltapalallakin, jonne olimme tilanneet omasta paikallisesta pizzeriastamme lisäksi vielä 13 pizzaa. Iltapalan suhteen lopulliset päätökset tehtiin niinkin aikaisin kuin hääviikolla ja yhteistyö pizzerian kanssa sujui hyvin: koska pizzoja tarvittiin niin monta, tilaus tehtiin jo aiemmin päivällä ja toimitettiin juhlapaikalle sovitusti iltapalan aikaan.

Pizzoihin päädyttiin pitkän pähkäilyn jälkeen, koska ne todettiin helpoimmaksi vaihtoehdoksi. Luulimme 13 pizzan riittävän hyvin iltapalan aikaan paikalla olevalle vierasmäärälle, mutta ilmeisesti ne kelpasivat varsin hyvin kansalle; palastakaan ei ollut enää jäljellä siinä vaiheessa kun itse tajusin, että voisin minäkin jotain syödä!

Suuret kiitokset vielä Ruoto Cateringille! Herkullisen ruuan lisäksi on pakko hehkuttaa supermukavaa ja ammattitaitoista Ottoa, jota ei varmaan voi kylliksi kehua.

Kuvat Pauli Haanpää

Meidän häät: herkkubuffet

Mennäänpä hieman häiden yksityiskohtiin. Kun kahvit ja hääkakku oli laitettu esille, avattiin herkkubuffet, jotta lapset ehtisivät myös kasaamaan oman herkkupussinsa ennen kotiin lähtöä. Tämän ohjelmanumeron eteen olin nähnyt melkoisesti vaivaa ja joku saattaa muistaakin, että testasimme jopa karkkivalikoiman etukäteen. Ehkä juuri siksi mun on siis pakko päästä jakamaan nämä herkulliset kuvat jo nyt!

Herkkujen menekkiä oli todella vaikea arvioida, mutta lähdimme sitten turvalliselle "parempi överit kuin vajarit" -linjalle. Hirveästi emme hintoja vertailleet, mutta halusin ostaa karkit tukkupakkauksissa, jotta ne olisivat varmasti hyviä ja kestäisivät paremmin säilytystä. Ne tilattiin lopulta Urjan makeistukusta, josta saimme Sirkusaakkosia lukuunottamatta (nämä haettiin Verkkokauppa.comista) kaikki haluamamme karkit - ja vähän impulssiostoksiakin. Sipsit puolestaan ostettiin Citymarketista, kun ne sattuivat olemaan siellä tarjouksessa (2 pussia/4€)

Näitä herkkuja meidän herkkubuffetista löytyi:

• Amerikan pastilli (2,4 kg)
• Pätkis mini (1,7 kg)
• Vadelmavene (2,2 kg)
• Lakritsivene (2,2 kg)
• Sirkusaakkoset (2,2 kg)
• Center original (2,2 kg)
• Kouvolan laksitsin gluteeniton laku (500 g)
• Täytelaku (2 kg)
• Fazer Tutti Frutti Just green (gelatiiniton 1,12 kg)
• Sydänvaahtis (1 kg)
• Hedelmä pyramidi (2,2 g)
• Fazer vadelma ja choko -lakupatukat (30 + 30 kpl)
• Taffelin erilaisia sipsejä 8 pussia

Yhteensä irtokarkkeja oli siis hieman yli 17 kiloa (yök apua..) ja siihen vielä lakupatukat ja sipsit päälle. Vieraita meillä oli reilut kuusikymmentä ja voin kertoa, että herkkuja jäi yli ihan älyttömästi!

Ainoastaan Sirkusaakkoset meni kaikki, muita karkkeja meni lähes puolet. Meille jäi siis oikeastaan kaikkia laatuja puolisen laatikkoa/laatu. Koska karkit myytiin noin kahden kilon laatikoissa, ainoastaan eri laatuja vähentämällä oltais päästy järkevään määrään karkkien suhteen - ja myönnän, että meillähän oli ihan liian suuri valikoima, mutta minkäs teet kun kaikki oli hyviä eikä mitään haluttu jättää pois! Sipsejä jäi myös 4 pussia, mikä vähän yllätti, koska odotin suolaisille herkuille kovempaa menekkiä.

Esillepanoa varten olin hankkinut harmaan pöytäliinan, jonka päälle asettelin rennosti vielä Eurokankaan palalaarista hankitun pitsikankaan. Karkkikulhoina oli Ikean Sylinder-maljakoita sekä pari Prisman kannellista lasipurkkia ja ottimina kierrätyskeskuksesta hankittuja vanhoja lusikoita.

Sipseille olin ostanut Clasulta kaksi sinkkivatia, jotka vuorasin voipaperilla, ja ottimiksi hankin keittiötarvikeliike Chez Mariuksesta jauhokauhat. Love me do -messuilta, Something old -liikkeen ständiltä, oli löytynyt edullisesti iso nippu raidallisia paperipusseja. Ne eivät kuitenkaan olleet sipsien kannalta näppärin vaihtoehto, joten niiden rinnalla oli myös Palmunlehti-kupit, joista kirjoittelinkin jo aiemmin.

Seinälle ripusteltiin paperiviuhkoja ja vanhaan ikkunaan kirjoitettiin herkkubuffetin menu sekä ohjeet ("Nappaa pussiin tai kuppiin, syö täällä tai vie kotiin"). Pienenä kivana lisätietona merkitsimme listaan vielä morsiamen, sulhasen ja hääparin suosikkikarkit.

Vaivannäkö kannatti. Lopputuloksesta tuli just niin hyvä kuin olin mielessäni suunnitellutkin ja vaikken itse muutamaa karkkia enempää ehtinyt illan aikana syömään, niin vieraille ne pöydän ympärillä käyneen kuhinan perusteella tuntuivat maistuvan. Mukaan ehdottomasti halutut suklaakarkitkin kestivät hääpäivän helteen ja ne kaikki ylijääneet karkit, nekin on onneksi jo vaahtokarkkeja lukuunottamatta tuhottu.

Kuvat Pauli Haanpää

Siviilivihkiminen juhlapaikalla

"Te lupaatte toisillenne: Minä tahdon rakastaa sinua myötä- ja vastoinkäymisissä. Tahto auttaa vaikeiden hetkien yli. Tahto on myös sitä, että rakkauteen sitoudutaan, siitä pidetään kiinni, siitä ei luovuta."

Alkuun harkitsimme vakaasti maitraattia.  Olimme suunnitelleet ja lähestulkoon päättäneet menevämme häitä edeltävänä perjantaina maistraattiin kaason, bestmanin ja lähimpien sukulaisten kesken ja jatkavamme siitä kakkukahveille tai skumpille, jotta tilaisuus tuntuisi edes hieman juhlavammalta. Lopulta kaaso alkoi suostutella meitä hankkimaan vihkijän juhlapaikalle ja meistäkin alkoi tuntumaan, että vierailu maistraatissa perjantaina aiheuttaisi lähinnä vain turhaa vaivaa muutenkin niin kiireiseen päivään. Lisäksi tajusimme meille olevan tärkeää, että viralliseksi hääpäiväksi tulisi juuri 16.6.

Vaiheilimme silti edelleen, mutta onneksi tajusin tässä vaiheessa olla yhteydessä maistraattiin "ihan varmuuden vuoksi". Soitin maistraattiin noin 5 kuukautta ennen häitä ja onneksi soitin, sillä selvisi, että 16.6. oli jäljellä enää yksi meille sopiva aika, joka olisi klo 15.00! Varasin ajan ja melko pian päätimme, että vihkiminen toteutetaan juhlapaikalla, mutta vain lähipiirin kesken.

Olin itse yhteydessä maistraattiin vielä muutama viikko ennen vihkimistä, kun vihkijästä ei ollut kuulunut mitään. Sähköpostia laittaessa vähän pelotti, olisiko meillä vihkijää olleenkaan, mutta sain nopeasti vastauksen sekä maistraatilta, että suoraan vihkijältämme: kaikki oli varauksemme suhteen kunnossa. Vihkijä oli tosi mukava ja ehdottikin itse, että soittelisimme vielä ennen häitä, jotta saisimme käytyä kaikki vihkimiseen liittyvät asiat läpi.

Koska hääpäivänä ulkona oli kaunis ilma, mutta suorastaan tukalan kuuma, päätimme pitää tilaisuuden sisällä. Paikkaa ei juurikaan oltu etukäteen siis mietitty, vaan vasta juhlapaikalla päätimme, että vihkijä asettuisi hääparin pöydän taakse ja me sekä todistajat siihen ympärille. Siviilivihkikaava on kovin lyhyt ja kestoltaan vain pari minuuttia, joten se on yksistään nopeasti ohi. Emme itse halunneet alkaa keksimään vihkijälle mitään erillistä puhetta tai muita ohjelmanumeroita, mutta iloksemme vihkijämme toimittikin meille etukäteen valmiita puhepohjia, joista saimme valita ja muokata meille mieleisen ja sopivan.

Vihkimisen jälkeen saimme vihkitodistuksen ja todistajilta otettiin allekirjoitukset. Sitten aloimmekin odottelemaan vieraita, jotka saapuisivat klo 16.



Siviilivihkiminen juhlapaikalla - mitä on hyvä ottaa huomioon?

• Varaa aika hyvissä ajoin soittamalla maistraattiin.

• Maistraatti tarvitsee mm. laskutusta varten vihkijän ajanvarauslomakkeen, johon pari täyttää omat tietonsa. Me saimme lomakkeen etukäteen omalta vihkijältämme sähköpostilla.

• Vihkimisen kustannukset ovat palkkio vihkimisestä 250 euroa ja vihkijän matkakulut 0,42 senttiä kilometriltä.

• Vihkipäivänä mukana vihkipaikalla tulee olla alkuperäinen avioliiton esteiden tutkintatodistus (max 4kk vanha) ja henkilöllisyystodistukset.

• Vihkipari nimeää todistajat (2 kpl), joilla on oltava henkilöllisyyspaperit (passi, Suomen henkilökortti, EU-kansalaisen henkilökortti tai Suomessa 1.10.1990 jälkeen myönnetty ajokortti) mukana.

• Jos jommankumman sukunimi muuttuu, tulee siitä ilmoittaa vihkijälle joko kirjallisesti tai suullisesti ennen vihkimistä.

• Etukäteen kannattaa myös miettiä ja keskustella vihkijän kanssa haluatteko vihkiseremoniaan vihkikaavan tai vihkipuheen, tuleeko seremoniaan musiikki-, runo- tai muita esityksiä ja annatteko toisillenne sormukset vai sormukset vihkivalojen kanssa?

Kuva: Pauli Haanpää

Toscanan auringon alle käsimatkatavaroilla

Koska menin heti häiden älkeen maanantaina ihan normaalisti muina rouvina töihin, on meillä häämatka vielä edessä: lennähdämme Toscanan auringon alle! Lasten (ja äidin) takia reissu kestää vain 5 päivää, mutta tuntuu meistä tietysti ihan luksuspitkältä irtiotolta.

Vaihdamme majapaikkaa useamman kerran ja kuljemme kaupungista toiseen junalla, joten kovin paljon rompetta ei mukana kannata kuljettaa. Päätimmekin matkustaa käsimatkavaroilla, mikä nopeuttaa tietysti myös kentältä poistumista eivätkä matkalaukut ainakaan katoa lennon aikana.

Halusin siis pitää matkalle mukaan ottamani garderobin mahdollisimman minimalistisena, mikä tietysti aiheutti päänvaivaa ihmisille, joka haluaa varautua kaikkeen ja pukeutuu mielummin fiiliksen kuin etukäteen laaditun suunnitelman mukaan. Mitä pakata siis laukkuun, jos haluaa mukaansa toimivan kokonaisuuden viideksi päiväksi?

Helmikuussa kirjoittelin toiveistani vaatekaapin sisällön suhteen, ja nyt oli pakastessa kiva huomata, että kaapista löytyi aika vaivatta helposti yhdisteltäviä kokonaisuuksia.

Ennusteet lupailevat alueelle hieman sateita ja ukkosta, mutta pääasiassa aurinkoa ja vähintään 30 lämpöastetta. Tiedän jo nyt kulkevani siis pääasiassa shortseissa sekä t-paidoissa ja topeissa, mutta jos sattuisi olemaan vähän viileämpää, on mukana varmuuden vuoksi myös ohut neuletakki. Minimumin midi-mittainen kukkahame on kesän parhaita ostoksia, sillä se menee niin päivällä kuin iltamenoissakin. Noshin vajaamittaiset trikoohousut puolestaan suojaavat auringolta ja ovat kuitenkin viileät.

Liityin myös minäkin lopulta Birkenstock-klubiin ja tilasin itselleni varvassandaalit ihan reissua ajatellen. Yhden Nizzan-loman lähinnä Havaianasin sandaaleissa käyskennelleenä päätin panostaa nyt hyviin sandaaleihin. Tennarit lähtevät tietysti myös mukaan. Matkavaatteena toimii farkkumekko, jonka kaveriksi viileään koneeseen pääsevät leggarit ja kevyt huivi.

Yllätin itseni ja onnistuin pakkaamaan niin, että laukkuun jäi jopa tilaa. Painorajat rajoittavat kuitenkin tuliaisten hankkimista, mutta onneksi tällä lomalla keskitytään shoppailun sijaan vaan nauttimaan vapaa-ajasta kahdestaan.